Olen oppinut elämään viisaasti karusti, tähyilen taivasta, rukoilen Jumalaa, ja illan suussa kävelen pitkään, väsytän turhaa ikävääni. Kun notkossa ohdakkeet kahisevat ja pihlajaterttu on kypsyyttään raskas, minä sepitän hilpeitä lauluja kauniista katoavasta elämästä. Palaan kotiin. Pörroinen mairea kissa kehrää ja nuolaisee kättäni. Sahan tornissa järvenrannalla loimuaa kirkas tulenliekki. Harvoin haikara laskeutuu katolle, sen huuto rikkoo hiljaisuuden. Jos nyt koputtaisit ovelleni, en ehkä edes kuulisi.
Haikara Sözleri, AkorMerkezi.com'da yayınlanmıştır. http://www.akormerkezi.com
İçerik Kısa Linki:
Beğendiniz mi? Haikara Sözleri sayfasını Şimdi paylaşın: